Kesä on hyvin eritynen aika. Kaikki on kirkasta ja kiivasta, ei ole hetkeäkään hukattavana, sillä siellä se jo odottaa, se kylmä syys, vaikka emme tahtoisi sitä lainkaan vielä ajatella. Minusta on hirveän väärin, että toppatakit tulevat jo kohta myyntiin kauppoihin. No, onneksi sinne toppatakkiosastolle ei ole pakko mennä. On kesän paras aika. Punaviinimarjat on kypsyneet. Aurinko on jo hieman lempeämpi. Illalla on pimeää ja lämmintä. On vaikea kestää tämän maan kauneutta ja ihanuutta. Se on vaikeaa siksi, että kaikki ei ole hyvin. Tietoisuus kärsimyksestä ei voi tässä maailmassa koskaan lakata. Minun sydämeni on murtunut kaikkein pienimpien raa'an kohtelun vuoksi. Ei ole yhtään päivää, jolloin emme tappaisi omia lapsiamme. Ei yhtään. Oli sitten joulu tai juhannus, pyhä tai arki, jokainen päivä on lasten murhapäivä. Kun Jumala antaa parasta, mitä Hänellä on, säädämme lain, joka antaa luvan tappaa. Eikä kenenkään tarvitse kokea syyllisyyttä mistään. Koska ei heitä ollut olemassakaan. Oli vain sellainen ajatus...mutta ei ole enää. Armahda meitä Jumala!
.jpg)
Kauniita tekstejä kävin lukemassa, myös tuolla sivupalkissa:)Ihana tuo älköön kukaan parkuko synnintekojaan, sillä anteeksiantamus on haudasta ylösnoussut, että se untui hyvältä, kun sai taas pysähtyä miettimään tuota totuutta ja ajatella, että minäkin saan siihen luottaa, varmasti saan!:))
VastaaPoistaNiin, minustakin on outoa, kun kuvastotkin kaikkine talvivaatteineen tulee jo kesällä, minusta olisi ihanaa jos me ihmiset emme itse lyhentäisi näitä ihania vuodenaikoja, mitä meille annetaan, nautitaan joka hetkestä, sillä jokainen vuodenaika on omalla tavallaan ihana, vaikka sitä aina toivoisikin pikaisen kesää pitemmäksi, mutta kummasti jo sekin auttaa, kun emme puheissa sitä itse lyhennä...;)Tämä on kaunista ja vähän sellaista haikean suloista aikaa, murrosta kesän ja syksyn välillä, ihanaa aikaa, olenha elokuun lapsi:)
Siunausta loppukesään teille blogin pitäjät!:)