
Tätä blogia, samoin kuin koko elämääni miettiessä, olen yhä selvemmin ymmärtänyt, miten totta on Jeesuksen Martalle sanomat sanat: "Tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa." Lyhyesti sanottuna, meille on tarkeää vain Jumala ja Hänen tahtonsa tunteminen. Olen itse hyvin onnellisessa tilanteessa, kun saan viikottain käydä seurakunnassa kuulemassa Raamatun opetusta ja osallistua muiden kristittyjen kanssa Jumalan palvelukseen. Tuo joka viikkoinen messu on niin valtava lahja, että olen usein pakahtua siitä ilosta ja riemusta, minkä Jumala siellä sydämeeni vuodattaa. Koen usein huonoa omaatuntoa siitä, miten vähän ehdin, haluan, jaksan, voin... tätä iloa muille välittää. Toivon, että tämän blogin kautta voisin jotain siitä välittää Sinulle, joka tätä luet.
Seuraava rukous on syntynyt Uudenvuoden päivän tekstin ja saarnan pohjalta.
En ymmärrä, miksi olet Jeesus minut valinnut.
Miksi juuri minä saan olla Sinun turvassasi,
kun miljoonat hukkuvat?
En ymmärrä; mutta vaikka pelkään Sinun pyhyytesi edessä,
tunnen Sinun käsittämättömän suuren rakkautesi minua kohtaan.
Ja samalla tiedän; näin rakastat jokaista.
Ei ole yhtäkään ihmistä, jota et tahtoisi ottaa arkkiin.
Niin kauan kuin on aikaa, Sinä seisot ja huudat:
"Tule! Minä rakastan sinua. Tule! Minä odotan sinua!"