Kuraa, sumua, sadetta, pimeyttä! Selviytymiskeinoja tässä Pohjolan pimeässä syksyssä tarvitaan. Minulle yksi tärkeimmistä niistä on joulu ja joulunodotus! Päätettiin eilen illalla tyttöjen kanssa, että meillä alkaa tänään joulunaika. Ihanaa! Jouluvaloja, punaruutuisia keittiöpyyhkeitä, jouluisia asetelmia... Mun asetelmat ei oo kovin ihmeellisiä, mutta sitäkin ihanampia... Esimerkiksi punaiset pienet huopikkaat eteisen lipastolla kynttilälyhdyn vieressä.
Olen monesti ajatellut, miten puhuttelevaan aikaan meille pohjoisen asukkaille onkaan joulu annettu. Kaiken pimeyden ja pahuuden keskelle loistaa Jumalan kirkkaus ja lempeys. Sitä kannattaa mietiskellä jo nyt. Huominen tuomiosunnuntaikaan ei ole pelottava sille, joka on saanut nähdä seimessä nukkuvan ja ristillä kuolevan Jumalan. Immanuel - Jumala meidän keskellämme.
.jpg)
